Kuperkeikkapandat paidassa

Siskoni tilasi minulta kummipojalleen paidan koossa 86cm. Sain toteuttamiseen täysin vapaat kädet (parhaita tilauksia tällaiset!) ja tiesin heti, minkä kankaan tähän valitsen. Ostin nimittäin tuossa hetki sitten facebookin Kangashamsterit-ryhmästä trikookangaspaketin ja yksi siinä tulleista trikoista oli juurikin täydellinen tähän hommaan. Suloisia pandoja ja erityisen pirtsakka keltainen väri, ei vaan voi mennä pieleen!

Testasin tässä paidassa tuon nepparihalkion laittamista raglan-saumaan ja hyvältähän tuo tuossakin näyttää! Kaava on Ottobren 1/18 body ilman alaosaa ja nepparihalkio lisäten.

Täydellinen kuosi tekee paidasta The Paidan

Tässäpä uusi lempparipaitani, jota käytän nykyään about kokoajan. Jotenkin vain tämä kuosi iskee minuun ihan täysillä, silkkaa rakkautta! Täydellinen kukkacollegekangas löytyi Nappinjasta (mistäpä muualtakaan!) ja kaavana käytin Joka tyypin kaavakirja 1:stä sitä aivan peruspaidan kaavaa.

Voi Vila-parka, kun hän ei arvostanut yhtään ulkona kylmässä olemista!

Ompelin tämän paidan itseasiassa aluksi mekkomittaiseksi, mutta sitten tulin siihen tulokseen, että paitana sille on enempi käyttöä. Saksin ylimääräisen pituuden pois ja ompelin siitä itselleni peruspipon sekä pienelle tytölle kypärälakin.

Palmikkoneuloksinen nallehaalari

Sain tästä Nappinjan palalaarista löytyneestä viininpunaisesta palmikkoneuloksesta heti vision, että se tahtoo vauvanhaalariksi. Olin jo valmiiksi suunnitellut tekeväni siskoni vauvalle vuoritetun nallehaalarin ja tässäpä olikin sitten juuri se sopiva kangas siihen tarkoitukseen. 

Kaavana jälleen kerran sama Ottobre 1/18 löytyvä yökkärihaalarin kaava muokattuna. Lisäsin siis kaavaan vuorin ja tuon hupun korvineen. Vuorikangas on kaapissani ikuisuuden marinoitunutta alun perin Eurokankaan palalaarista ostettua ihanan pehmoista collegea. Vetoketju löytyi myöskin kaappien kätköistä, sattuikin olemaan juuri oikean sävyinen! Palmikkoneulos on tosiaan Nappinjasta.

Haalari on kokoa 68 eli toistaiseksi vielä hieman iso tälle 61-senttiselle pienelle hurmurille. Mutta äkkiäkös hän kasvaa haalariin sopivaksi :)

Hieman olen nyt joutunut priorisoimaan työ- ja koulujuttuja ompelusten edelle eli melko hiljaista on käsityörintamalla viime viikkoina ollut.. Onneksi minulla on kuitenkin iso läjä bloggaamattomia juttuja odottamassa niin pääsen edes niistä tänne teille kirjoittelemaan :)

Ah, niin kaunis ruusumekkoni!

Edellisessä postauksessa kerroin siskolleni ompelemastani mekosta, josta jäi reilusti kangasta yli. Sain tekopalkkana pitää sen ylimääräisen kankaan eikä aikaakaan (tarkalleen ottaen 1h 45min myöhemmin), minullakin oli upea joustosamettinen ruusumekko! Tämä kangas on siis Nappinjan muuttoalesta à 10€/m. Kankaan menekki tähän kyseiseen mekkoon oli n. 1,2m.

Tämä on joskus ajat sitten kehittelemälläni mekkokaavalla tehty ja vaikka järjestyksessään kyseessä on varmaan kymmenes saman luottokaavan mekko, ei minulla ole vielä aikomustakaan kyllästyä tähän malliin. Ja mitäpä sitä hyvää vaihtamaankaan?

Jouduttiin ihan sananmukaisesti kaivautumaan tuonne talven ihmemaahan, toiselta nimeltään takapihallemme, jotta saatiin nämä kuvat otetuksi :D
Samoilla palelemisilla otin vielä pari "synttärikuvaa" rescue-koirani Vilan kanssa. Hänelle tuli tasan 7 vuotta Suomi-elämää täyteen eli se oli 5.2.2012, kun tämä karvakaveri lensi Espanjasta Helsinki-Vantaalle, josta kävimme pienen rähjääntyneen katukoiramme hakemassa. Me ollaan juhlistettu koiriemme Suomessa oloaikaa, kun ei heidän i'istään (oli pakko tarkistaa tuo sana kielitohtorin sivuilta :D) eikä siis myöskään syntymäpäivistä ole mitään tietoa.

Silloin kun Vila meille tuli, minä olin juuri 18v täyttänyt abiturientti, joka valmistautui yo-kirjoituksiinsa ja pohdiskeli, mitä sitä elämällään haluaakaan tehdä. Sitten vuodet vierivät, asioita tapahtui, paljon vielä lisää asioita tapahtui ja lähes kaikki elämässäni muuttui, mutta Vila se vain on jolkotellut omintakeisella tepsutuksella rinnallani vuodesta toiseen. Toisinaan olen ajatellut, että tämä koira on minun viimeinen yhteys näihin varhaisaikuisuuden vuosiini enkä pysty mitenkään edes kuvittelemaan, kuinka voisin koskaan tästä ystävästäni luopua.
Muutaman kerran viimeisten kolmen vuoden aikana tuo luopumisentuska on liipannut melko läheltä ja Vilan hankalien selkävaivojen vuoksi jokainen päivä on tuntunut ikään kuin lisäajalta. Onneksi tällä hetkellä hänellä ei ole hetkeen ollut mitään kremppaa ja toiveikkaina täällä jo odotellaan ensi kesän lämpimiä päiviä. Hän on meidän ihana mummomaneto, joka ei kauheasti diggaa talvesta!

Ruusukuvioinen joustosametti: Nappinja
Mekon kaava: oma

Ruusuinen joustosamettimekko tilauksesta

Isosiskoni tilasi minulta mekon hänen bongaamastaan kankaasta. Tämä upea joustosametti on Nappinjasta ja sattuipa vielä olemaan tarjouksessa à 10€/m! En aluksi tiennyt, millaisen mekon siskoni haluaa ja ohjeistin ostamaan varmuuden vuoksi parisen metriä kangasta. "Suureksi harmikseni" tähän hänen haluamaansa malliin meni vain about metri kangasta ja "jouduin" kuluttamaan loput kankaasta ihan omiin ompeluksiini.. Mutta siitä lisää seuraavassa postauksessa, nyt siihen tilausmekkoon:

Toiveena oli malliltaan hyvin pelkistetty A-linjainen mekko, jossa on vain rintamuotolaskokset. Sain malliksi hyväksi todetun kaupan valmismekon, jota apuna käyttäen piirsin sopivat kaavat. Kangas on itsessään niin upea, että tuollainen yksinkertainen malli päästää sen oikein kunnolla oikeuksiinsa.

Säädettävä mallinukke oli aivan loistava apuri tässäkin projektissa! Muutamalla säädöllä sain nuken siskoni mittoihin, jonka jälkeen keskeneräisen mekon istuvuuden varmistaminen helpottui huomattavasti.

Mekkoa voi käyttää ihan tuollaisenaan tai yhdistää siihen tuo ensimmäisen kuvan keinonahkavyö, jonka olen ommellut joskus aiemmin siskoni toiveesta.

Joustosametti: Nappinja

Kaava: oma

IKEA-mekko

Voiko IKEAn kankaasta tehdä mekon? No voi!
Kaikki lähti siitä, kun löysin aivan todella kivan mallisen mekon kirpparilta. Valitettavasti tämä kyseinen mekko oli ollut edellisenkin omistajansa mielestä melko täydellinen, sillä sen kulahtaneen kunnon perusteella voin kuvitella, että sitä oli käytetty ja paljon. Sellaisenaan siitä ei enää käyttökelpoista olisi saanut, mutta ostin sen silti. Sijoitin vitosen saadakseni tuon täydellisesti istuvan mekon kaavat talteen leikkaamalla sen paloiksi ja hiomalla osista piirtämiäni kaavoja vielä inan täydellisemmäksi juuri minulle.

Hirmuisessa mekkoinnostuksessani kaivelin kaapistani kaikki puuvillakankaat, joita vain suinkaan olisi ollut riittävän iso pala tällaista mekkoa varten. Muutamasta vaihtoehdosta päädyin tähän Ikean paksuun puuvillakankaaseen ja lopputulos todella yllätti! Tästä tuli oikeasti tosi kiva, vaikka ennakkoluuloni kangasvalintaani kohtaan oli alkuunsa melkoinen.

Milliäkään joustamaton kangas plus prikulleen omiin mittoihini hiotut kaavat olivat hieman huono kombo nimiäisissä, joissa pukeuduin tähän uuteen mekkooni. Juhlissa oli tarjolla ihania herkkuja, joita en kyennyt vastustamaan ja pikkuhiljaa alkoi oikeasti tuntumaan, että mekko räjähtää hetkellä millä hyvänsä päältäni :D Eikä sekään estänyt santsaamasta vielä vähän lisää.. Ahneus yhdistettynä liian istuvaan mekkoon on kyllä paha yhdistelmä!

Huolittelin kaula- ja käsiaukot mustalla resorilla ja vuorittamistouhut unohdin ihan suosiolla. Takaa löytyy vetoketju, joka olisi voinut olla pikkuisen vielä pidempi pukemisen helpottamiseksi. Tällaisenaan minulla ei ole mitään asiaa pukea tätä mekkoa yksinään vaan tarvitsen assistentin siihen projektiin :D

Ulkona on muuten hirveen kivat ja valoisat lumimaisemat, joita hyödyntää näihin blogikuviin! Ja tuo oma takapiha on harvinaisen kätsy, kun voin äkkiä vain kipittää mekossa ulos minuutiksi luonnonhelmaan ottamaan kuvat ja äkkiä takaisin sisälle lämpimään. Eri oli silloin kun vielä asui kerrostalossa keskellä kaupunkia!

Puuvillakangas: IKEA
Kaava: oma

Nepparilistaa bodyssa ja paidassa

Elämäni ensimmäinen itsetehty body! Viimeistä vaihetta eli neppareita lukuunottamatta tämä projekti eteni aivan mallikkaasti ja kerkesin melkein jo iloitsemaan, että olikos bodyn tekeminen tosiaankin näin kivutonta. Kunnes nepparit.. Toisen haaraneppareista kiinnitin neljään kertaan ja jouduin lopulta laittamaan sen väärään kohtaan, kun alkuperäiseen kohtaan alkoi muodostumaan oikein kunnon reikä kankaaseen. Nyt ne sitten on ihan pöhkösti eri kohdissa ja se häiritsee minua aivan suunnattomasti! :D Lisäksi resoriin jäi sen oloinen reikä, että se lähtee tuosta vielä omia aikojaan suurenemaan, perskeles!

Mutta muutoin tätä oli kiva ommella! Karhukangas on kaappieni uumenista, alun perin Tampereen Poppanavakasta joskus ostettua. Sen verran niukka pala minulla karhua enää oli, että takaosan jouduin tekemään yksivärisestä. Oikeastaan ihan hyvä niin, ei tullut niin kauhean levoton kuin olisi voinut tulla.
Kaava Ottobre 1/18 koossa 68cm, johon lisäsin vain tuon halkion etukappaleeseen.

Nepparihalkioharjoitukseni jatkuvat (se postaus, jossa tästä harjoittelun aloittamisesta kerron on yhä ajastettuna, koska esittelen siinä lahjoja, joita saaja ei ole vielä saanut.) Hyvä ja selkeä ohje nepparilistaan löytyi TÄÄLTÄ. Nepparit ovat Eurokankaasta joitain erehdyttävästi KAM:n näköisiä, mutta toista merkkiä.

Nepparilistaharjoitusteni jatkona ompelin vielä pienen paidan koossa 68cm. Tämä ja karhubody menivät siskoni pojalle odottamaan, että ovat sopivan kokoisia pienelle miehelle.
Paidan kaavana on Ottobren samainen body-kaava, josta jätin _sattuneesta syystä_ sen alaosan nyt pois. Tiikeritrikoo Nappinjasta kuin myös resorit.

Seuraavaksi olisi tarkoitus taas hieman keskittyä aikuisten kokoisiin vaatteisiin näiden näpertelyjen vastapainoksi. Tällaisen 68cm-kokoisen paidan jälkeen normaalin naisten M-kokoisen paidan saumat tuntuvat aivan loputtoman pitkiltä! :D

Karhu-trikoo: Poppanavakka
Tiikeri- & ruskea trikoo & resorit: Nappinja
Nepparit: Eurokangas
Kaavat: Ottobre 1/18

Pioneja paitaan!

Vihdoinkin sain aikaiseksi (lue: raaskin) ostaa Nappinjan supermegaihanaa pionia! Vaikka tämä kuosi tuleekin joka päivä some-kanavissa vastaan vähintäänkin sen sata kertaa, en ole vieläkään kyllästynyt tähän ihanuuskankaaseen. Ihan en kuitenkaan niin hurjaksi heittäytynyt, että olisin pakalta tätä suoraan ostanut vaan hyödynsin Nappinjan Porin kivijalkamyymälän kilohinnoiteltua palalaaria ja noukin tämän trikoon sieltä.

Palalaarien huono puoli toki on se, että palat ovat just sen kokoinen kuin ne sattuukin sitten olemaan. Tämä pala sattui olemaan n. 55cm x TL eli ei riittänyt sellaisenaan paidaksi. Kovasti mietin, miten lähtisin toteuttamaan tällä "liian pienellä" palallani paitaideaani, mutta en keksinyt mitään tarpeeksi simppeliä ja kivannäköistä tapaa yhdistää kuviotrikoota yksiväriseen. Heitin lopulta fb:n Ompeluelämää-ryhmään kyssäriä aiheesta ja minulle vinkattiin TÄMÄ Kangaskapinan Aalto-paidan ilmaiskaava. Enpä ollutkaan aiemmin siihen törmännyt!

Hyödynsin Aalto-paidan ideaa pitkähihaiseen peruspaitaan ja tästähän tuli tosi kiva! Hihoihin lisäsin tehosteeksi vielä kaistaleet Pionia, kun sitä kerran sopiva palanen vielä jäi. Paidan peruskaava on Joka tyypin kaavakirja 1:stä. Arvoin aikani pääntien huolittelun suhteen, että laitanko mustaa resoria vai Pionista kaistaleen. Päädyin Pioniin ja ihan hyvä päätös se oli. (Köh, köh, meikäläisen kaksoisneulatikkaus yhtä kuin kaksi suoraa ommelta vierekkäin.. Ei ihan taas oppikirjojen mukaan :D)

Tykkään tästä lopputuloksesta ihan hirmuisesti. Kun itse tekee niin saa just sellaista kuin haluaa! Näitä tulee varmasti vielä lisää.
Pioni-pala maksoi 25€/kg-laarista n. 4,5€ ja musta trikoo löytyi kaappien kätköistä. Tämähän on siis lähes ilmainen paita (jos ei kulutettua aikaa ota huomioon).

Pioni-trikoo: Nappinja
Musta trikoo: Poppanavakka
Kaava: oma (hyödyntäen Kangaskapinan Aalto-paitaa ja Joka tyypin kaavakirja 1:en peruspaitaa)