tiistai 29. tammikuuta 2019

Kettumaisuuksia!

Postauksen aiheena tällä kertaa ketut!



Tilauksesta ompelemani kettulapaset, joissa on vuorina paksu ja lämpöinen villaneulos. Lapaskaava on itse kehittelemäni ja vaikkei ehkä uskoisi niin noinkin yksinkertaisen kaavan saaminen juuri sopivan istuvaksi vaati useamman vuoden ja melkoisen monet liian isot tai liian pienet testilapaset :D Nyt kaava on täydellinen normaalikokoiseen naisen käteen; se ei putoa kädestä muttei myöskään purista niin etteikö veri kiertäisi.


Lapaset ompelin oikeastaan varsinaisen tilauksen sivutuotteena, kun kerran trikoo oli jo ostettu enkä malttanut jättää sitä kuleksimaankaan. Varsinainen tilaustuote oli siis pussukka ja toiveena jokin kettumainen kangas, kun lahjan saaja on kuulemma suuri kettufani. Nappinjasta löytyi tämä kettu&skunkki-trikoo, johon silitin pussukkaa varten tukikankaan estämään turhaa venymistä.


Pussukan vuorikangas on mitäs muutakaan kuin armeijan päiväpeittokangasta. Kaivelin puuvillakangaslaatikkoani ja löysin sieltä tämän, mutta ihan tarkkaa muistikuvaa en saanut mieleeni siitä, miten se on kangaskaappiini päätynyt. Jokin hämärä visio tuon aseiden puhdistamiseen tarkoitetun kangaspalan nyysimisestä intissä ollessani ikään kuin "sotasaalina" minulla kyllä on, mutta ei mennä siihen sen enempää.. No, ainakin parempaan käyttöön se nyt päätyi kuin aseenputsausrättinä! Ja tämä rätinnyysimisrikos on toivottavasti jo vanhentunut :D


Kettuteemassa vielä pysyäkseni, siskoni tilasi minulta pojalleen vuoritetun trikoohaalarin koossa 62cm. Käytiin yhdessä valitsemassa haalariin kangas, mutta muutoin sain vapaat kädet toteutuksen suhteen. Ja pitihän sitä hieman tätä vapauttaan hyödyntää lisäämällä kettuhaalariin ketunkorvat huppuun!


Noh, tarkemmin katsottuna nuohan näyttää ihan possunkorvilta, mutta korva kuin korva sanon mä!
Vuorina käytin kaapissa marinoitunutta paksua ja superpehmeetä harjattua collegea vaalean persikan värisenä. Olen joskus muistaakseni tuon collegen ostanut Eurokankaan ale-laarista hullunhalvalla ja tehnyt siitä paidan siskolleni. Loppupala onkin sitten odotellut paikkaansa tässä maailmassa viimoiset 5 vuotta, että jo oli aikakin käyttää sitä johonkin!


Haalarin kaava: Ottobre 1/18 (malli 4) muokattuna sen verran, että lisäsin vuorituksen ja hupun.
Kettutrikoot & haalarin vetskari: Nappinja
Lapasten & meikkipussin kaava: oma

maanantai 28. tammikuuta 2019

Vaaleanpunaisia glitter-yksisarvisia


Ompelin tilauksesta pienelle tytölle ristiäislahjaksi setin vaaleanpunaisia yksisarvisia. Trikoo on Nappinjasta ja minusta se on kaikessa ällösöpössä tyttömäisyydessään aivan ihana. Alun perin tarkoituksenani oli tehdä vain tuo yöhaalari, mutta koska tämä ihanan pehmoinen pienillä glitter-yksityiskohdilla höystetty trikoo inspiroi minua aivan valtavasti, surruttelin loppupalasta vielä kypärämyssyn, lakin ja housut. Tunnistatteko te tän tunteen, kun joku kangas on vaan niin ihana ettei malta jättää sitä palaakaan kuleksimaan? :D



Yöhaalarin (tai miksei päiväkin?) ompelin Ottobren (1/18, malli 4) kaavoilla. Jälleen täytyy tuota kaava hehkuttaa, on mielestäni todella hyvä ja kätevästi muokattavissa oman maun mukaiseksi.
Omistan tällä hetkellä tasan yhden Ottobren ja se on juurikin tuo 1/18, jonka löysin uutta vastaavassa kunnossa kirpparilta à 3€. Se oli muuten harvinaisen hyvin käytetyt 3€!



Tämän pikkuisen trikoolakin kaava on myöskin Ottobresta, muistaakseni tuosta samaisesta 1/18. Olen melko tehokas pyörittämään koko Porin kirjaston Ottobre-valikoimaa kotonani niin ei aina jaksa muistaa, mistä lehdestä mikäkin kaava on.


Kypärämyssyn kaavan piirsin kirpparilta löytyneestä valmismyssystä, jonka leikkelin osiksi ja hiukan muokkailin. Keskikaistaleen sauma kertoo, että tässä kohtaa alkoi jo pikkuhiljaa trikoo hiipumaan, mutta lisää ihanuuksia oli ommeltava!
Tunteeko kukaan muu kypärämyssyä nimellä "äidin kulta"? Itselleni on iskostettu tuo termi takaraivoon lapsesta saakka ja olen vallan joutunut opettelemalla opettelemaan kypärämyssy-sanan käyttöä :D


Lopuista tilkuista kasailin vielä pikkuiset pöksyt. Yllättävän riittoisa tuollainen 55cm trikoota onkin, kun siitä tekee näin pienen pikkuisia juttuja!
Hirmuinen vauvanvaatekuume (huom! vauvanVAATEkuume) vaivaa kyllä tätä ompelijaa! Näitä on niin ihana ja nopea ommella. Ja saa käyttää kaikkia supersöpöjä kankaita!

Yksisarvistrikoo & vaaleanpunainen resori & vetoketju: Nappinja
Haalarin & lakin kaavat: Ottobre 1/18
Kypärämyssyn & housujen kaavat: oma

keskiviikko 23. tammikuuta 2019

Vila&Ratita-pikkulaukku



Olen jo pitkään hautonut ajatusta arkisen pikkulaukun ompelemisesta. Olen itseasiassa maailman surkein käyttämään mitään laukkuja, mikä taas tarkoittaa sitä, että sullon kaikki mukana kulkevat tavarani taskuihini ja kuljen taskut pullollaan kaikkea mahdollista roinaa.. Ei kovin naisellista kuulemma :D
Ajattelin nyt sitten kuitenkin josko tekisin itse sen laukun niin ehkä sitä tulisi myös käytettyä. Toistaiseksi olen ulkoiluttanut tätä jo kaksi kertaa eli tuplaten sen mitä montaa muuta laukkuani!

Halusin käyttää laukkuun kaapissa vuosia marinoitunutta Eurokankaan keinonahkaa ja testata sillä alikeompelutekniikkaa. Tehostekankaana käytin hopeanhohtoista lycratrikoota vahvikehuovalla tuettuna. Vetoketju on joskus Tuurin kyläkaupasta ostettu ja vuorikangas Eurokankaan vitosen säkistä. Hihnan lainasin kaapissa hautuneesta vanhasta laukusta.


Kuvion piirsin hyödyntäen koiristamme valokuvaajalla otettuja profiilikuvia. Nuo kyseiset potretit olisi tarkoitus kehystää seinälle kunhan vain saisi aikaiseksi vietyä teetetyt suurennokset kehystämöön… Ehkä sitten joskus jos silloinkaan :D
Kuvat on ottanut Eeva Meusel, tässä alkuperäiset otokset Vilasta ja Ratitasta:




Tästä tuli minun makuuni juuri täydellinen; sopivan arkinen, hitusen bling ja kooltaan juuri optimaalinen.




Olen jo pidempään lupaillut itselleni, että käytän Pfaffini ja Bernetteni huollossa heti kun vain saan jostain ylimääräistä rahaa. No, valtiohan muisti raskaan työn raatajiaan tammikuun palkan mukana maksetulla lisäerällä eli minulta loppuivat tekosyyt olla viemättä näitä rakkaita härveleitäni huollettavaksi. Sain erittäin hyvää palvelua Porin Ompeluliike Juntusesta ja he huolsivat koneeni alle kahdessa vuorokaudessa. Nämä olivatkin kuulemma jo huollon tarpeessa.. Enkä yhtään ihmettele! Ompelukoneella on ikää 7 vuotta enkä ole koskaan vielä käyttänyt sitä missään. Saumuri on mummini perintöä eli sen iästä en ole täysin varma, mutta vanha se väkisinkin on. Minun käytössäni saumuri on jaksanut tikata jo yli kymmenen vuotta eikä sekään ole ainakaan viimeiseen seitsemään vuoteen päässyt huollettavaksi. Nyt pitäisi taas tikin kulkea kuin unelma, ihanaa!
 


PS. Jos joku tahtoo tutorialin tuohon laukkuun, kommentoihan alle niin väsään ohjeen :)

maanantai 21. tammikuuta 2019

Vaunuverho + tutorial


Aiempien postausten nimiäislahjapaketin jatkoksi ompelin suloisesta pingviinicollegesta vielä vaunuverhon. Kooltaan tämä on n. 54x45cm ja rengasaukkojen etäisyys 12cm (mikäli joku innostuu ideasta ja haluaa ommella vastaavan). 

Tämä on jo toinen vaunuverho, jonka siskolleni ompelen. Ensimmäisessä versiossa korvasin alkuperäisen ajatukseni tehdä renkaiden aukot sirkkarenkaista ompelemalla niihin napinlävet. Sirkkarenkaat olisivat toki olleet siistimmät, mutta nähtyäni niiden hinnan Eurokankaassa (1,4€/kpl eli yht. 7€ pelkät aukot) sain valuuttakrampin ja päädyin tähän huomattavasti edullisempaan plän beehen. Eka vaunuverho siis toimi ikään kuin testiversiona ja osoittautui ihan yhtä toimivaksi kuin sirkkaversiokin.
Ensimmäisen vaunuverhon hohtava kettutrikoo Nappinjasta:




Työvaiheiltaanhan vaunuverho on hyvinkin simppeli:

- Leikkaa n. 54x45cm pala kangasta ja pyöristä siitä yläreunat. 

- Leikkaa yläreunaan vahvikekangas ja/tai silitä tukikangasta sinne. Tuo kaistale estää venyviä kankaita venymästä kiinnitysreunastaan muodottomaksi ja tuo verholle ryhtiä. Alla olevassa kuvassa näkyy harmaa puuvillakangaskaistale, jonka alareunan huolittelin saumurilla ja ompeli yläreunasta apuompeleella kiinni collegeen (helpottaa kanttinauhan ompelua kun kankaat ovat toisissaan kiinni). Etupuolella oleva heijastinnauha tuo toki turvaa pimeässä, mutta se myöskin kiinnittää tukikangaskaistaleen alareunan verhoon.


- Huolittele reunat kanttinauhalla. Itse silittelin kanttinauhan puuvillakankaasta, mutta valmisversio olisi säästänyt huomattavasti a) aikaa b) hermoja.

- Lisää sirkkarenkaat tai ompele napinlävet renkaita varten. Reikiä tulee 5kpl, joista yksi on keskellä ja seuraavat 12cm välein siitä. Toki jos sinulla on vaunut siinä käden ulottuvilla niin kannattaa hieman sovitella renkaiden sijaintia parhaaksi mahdolliseksi.

- Lisää halutessasi alareunaan kiinnitysnauhat ja pujottele monitoimirenkaat paikoilleen. Valmis!


Monitoimirenkaat ostin Nappinjasta à 0,85€/kpl.

sunnuntai 20. tammikuuta 2019

Jellonahaalari pienelle miehelle


Aiemmin esittelemieni tilkkutäkin, yöhaalarin ja kypärämyssyn lisäksi ompelin siskon pojalle nimiäislahjaksi vielä collegevuorillisen leijonahaalarin. Leijonatrikoo on Nappinjasta kuin myös resorit ja vetoketju. Vuoriin käyttämäni tummanvihreän collegen löysin Kontin kangaslaarista, josta toisinaan löytyy itseasiassa loistavia kangaslöytöjä todella edullisesti. Kontti muistaakseni veloittaa kankaistaan 3€/kg, mikä on lähes sama kuin "ota tästä ilmaiseksi". Etenkin perustrikoita ja -collegeja on tullut sieltä hamstrattua juurikin tällaiseen vuorittamiseen, johon ei raaskisi mitään arvokkaampaakaan käyttää.

Haalarin kaavana käytin Ottobre 1/2018 malli 4, jota muokkasin lisäämällä vuorituksen ja hupun. Piirsin koon 74cm kaavat, mutta pingviinihaalarin tavoin tämäkin kutistui melkoisesti ekassa pesussa.. Vastannee siis kokoa 62cm, jonka pitäisi kyllä vielä mahtua saajalleen ainakin hetkisen.


Nämä haalarit kuuluvat kyllä ihan lemppariompeluksiini tällä hetkellä. Muutamassa tunnissa tulee valmista ja siskoni palautteen perusteella nämä ovat olleet erittäinkin käyttökelpoisia vaatekappaleita pienen miehen arkivaatetuksessa. Voitte siis varautua haalarintäyteisiin postauksiin jatkossakin!


Pingviinejä yöhaalarissa ja kypärämyssyssä


Kaikki lähti siitä, kun näin tämän älyttömän suloisen collegekankaan Nappinjan myymälässä ja minun oli aivan pakko saada siitä siskoni pojalle haalari. Ostin kangasta tarvittavan määrän ja suuressa inspiraatiossani ompelin siitä heti haalarin, kypärämyssyn, housut ja vaunuverhon. Olin lopputulokseen oikein tyytyväinen ja sain hyvän ajatuksen heittää haalari, myssy ja pöksyt pesukoneeseen, jotta ne voisi sitten ottaa heti käyttöön kun päätyvät saajalleen. Arvata saattaa miten siinä kävi... No nehän kutistuivat koosta 62cm about kokoon 52cm. Mahtoiko ihan hiukan ottaa kupoliin sillä hetkellä?

Toisaalta parempi näin, että tämä kutistumisongelma ilmeni tässä vaiheessa ja pystyin vielä korjaamaan tilanteen. Kävin ostamassa uuden, hieman edellistä isomman kankaan ja pesin sen ENNEN ompelua (kuten tottakai kuuluisi aina tehdä, mutta minkäs sitä malttamattomuudelleen voi..)
Mittailin huvikseni kankaan ennen ja jälkeen pesun ja 30-asteessa 85cm tätä collegea kutistui 72 senttiin!
 

Haalari on kokoa 62-68cm ja kaavana käytin Ottobre 1/18 mallia 4 (Pumpulipilvi). Resori ja vetoketju ovat myöskin Nappinjasta.
Mallina tuo on mielestäni kiva, kun vetskari ulottuu melko pitkälle alas asti. En toki vauvoista paljoa tiedä, mutta voisin kuvitella tuon ominaisuuden helpottavan melkoisesti vaipanvaihtoa sekä pukemista ylipäänsä. 


Ompelin myöskin uuden kypärämyssyn kutistuneen tilalle. Tämän pitäisi nyt mahtua n. 3kk-ikäiselle. Kaava on oma, jonka piirtämiseen käytin apunani kirpparilta ostamaani valmismyssyä. Alkuperäisessä kutistuneessa versiossa oli alareuna huoliteltu saumurilla, mutta koska saumurini irtisanoi yhteistyösopimuksensa tähän 2.0-versioon en huolittelua saanut.


Tilasin pari viikkoa sitten Etsystä ompelumerkkejä omalla tekstillä. Aiemmat merkkini tilasin monta vuotta sitten ja niitä riittikin tähän päivään saakka. Nyt jouduin täydentämään varastojani ja pistin 200kpl näitä tilaukseen josko taas hetkeksi aikaa piisaisi. Postikuluineen nuo 200kpl merkkiä Ranskasta tilattuna maksoivat n. 19€.
Hieman tämä uusi merkki on edellistä isompi, mikä oli lievä pettymys.. Mutta sen siitä saa, kun hätähousuna tilailee sen enempää mittoja katselematta.


Nämä ihanat pingviinit taapersivat siskon pojan nimiäislahjapakettiin ja toivon, että kangas on myös siskoni mielestä yhtä ihana kuin minusta!

Vauvalle tilkkupeitto nimiäislahjaksi

Minusta tuli marraskuussa virallinen täti-ihminen, kun isosiskoni sai vauvan. Tämän hurmaavan poikavauvan nimiäisiä vietettiin eilen ja kuten arvata ehkä saattaa, meikäläinen hieman innostui surruttamaan pojalle paketillisen ompeluksia.

Paketti sisälsi yökkärihaalarin, vaunuverhon, kypärämyssyn, vuoritetun olohaalarin ja tilkkutäkin. Esittelen tässä postauksessa tuon viimeisen, eli suuritöisimmäksi osoittautuneen tilkkutäkin. Lopuista kirjoittelen erillisen postauksen, jossa kerron mm. miksi jouduin ompelemaan yökkärihaalarin kahteen kertaan...

Mutta nyt siihen tilkkutäkkiin, josta tuli kaikessa kirjavuudessaan aivan ihana. Halusin tähän mahdollisimman paljon erilaisia värejä, enkä siten arastellut käyttää myös "tyttömäisiä" kankaita, vaikka pojalle tämä menikin. Ajattelin, että pojan kuuluu saada nähdä kaikki maailman värit ja se ajatus toimi tämän värisekametelisopan kantavana ideana.


Tilkut leikkasin 12x12cm-kokoisiksi ja yhteensä niitä meni 70kpl (eli 7x10). Jos olisin aloittaessani tajunnut, kuinka iso homma tässä lopulta oli, olisin varmaan päätynyt 20x20cm-tilkkuihin :D
Kokoa tälle tuli n. 75x110cm.



Taustakankaaksi ompelin Eurokankaan puuvilla-vanu-tikkikankaan, joka oli btw beige ja tähtikuvioinen, mutta enpä tuossa pakkasessa näitä kuvaillessani tajunnut jäätymiseltäni ottaa taustapuolelta lainkaan kuvaa. Reunat kanttasin harmaalla puuvillakankaalla.
Huomatkaa kuvausavustajani, joka mukisematta meni pihalle töröttämään tilkkutäkki kourassa, kun en löytänyt parempaakaan telinettä :D


Tilkkuina on mm. Nappinjan, Eurokankaan, Poppanavakan ja Nanson kankaita. Osa noista on odotellut kaapissani vuosia ja osa on tässä lähiviikkoina tullut hankittua. Kokonaisuudessaan olen tähän tilkkutäkkiin oikein tyytyväinen, mutta saattaa mennä tovi jos toinenkin ennen kuin otan tätä haastetta toistamiseen vastaan!

lauantai 19. tammikuuta 2019

Tervetuloa!

Tervetuloa minun käsitöideni maailmaan! Tätä blogia kirjoittelee 25-vuotias porilainen, jonka rakkaimmaksi harrastukseksi lukeutuu käsityöt ja niistä eritoten ompelupuuhat. Toisinaan saatan myös innostua neulomaan, virkkaamaan tai askartelemaankin, mutta ylivoimaisesti eniten käsityöaikaani vietän kankaita saksiessa ja ompelukoneen ääressä istuen.

Muutama sana minusta ja käsityötaustastani ihan alkuun. Mahdoin olla 13- tai 14-vuotias, kun ensimmäisen kerran kaivoin äitini vanhan Singerin kaapista ja ompelin ihkaensimmäisen kangaskassini. Toki koulun käsityötunneilla olin jos jonkinmoista ommellut ennenkin, mutta siitä oli tekemisen riemu hyvin kaukana (pieni asenneongelma kenties "pakkokässää" kohtaan.. :D). Äkkiä huomasin viettäväni yhä enemmän aikaa ompelukoneen parissa jopa siihen pisteeseen asti, että tämä äitini vanha Singer meni ja hajosi. Ostin siis ensimmäisen oman ompelukoneeni.
Onnistuin kanavoimaan ompeluintoni melko järkevästi ruvetessani 15-vuotiaana tekemään koirien takkeja mittatilaustöinä. Lukemattomia tilauksia lähti ympäri Suomea ja sitä kautta sain kerättyä pientä taskurahaa, eli ei huono bisnes tuossa iässä! Koirantakkien ohessa ompelin paljon vauvan- ja lastenvaatteita, mikä sinänsä oli outoa, sillä lähipiirissä ei ollut yhtäkään pientä ihmistä (eli ne tekeleet löytyvät yhäkin kaappieni uumenista).
Vuosien saatossa ompelukseni ovat kääntyneet enemmänkin aikuiskokoisiin vaatteisiin, suurimpana bravuurinani mekot, joita ei koskaan voi olla liikaa! Ja tuoreimpana innostuksenani taas ne vauvanvaatteet, jotka tätä nykyään saan onneksi lykättyä siskoni 11/18-syntyneen pojan vaatekomeroon omien kaappieni sijaan.

Blogini ideana on siis toimia käsityöarkistonani ja toivottavasti myös inspiraationa teille muille kädentaitajille. Koska mikä sen parempaa kuin käsitöiden ilo? No jaettu käsitöiden ilo tietenkin!

Minut löytää myös Instagramista @handmade_by_IITA